
Onko tuntemasi ihminen todella ylimielinen, manipuloiva ja empatiakyvytön, eikä hän kestä minkäänlaista kritiikkiä? Vai tunnistatko näitä piirteitä kenties itsessäsi? Olipa kyseessä kuka tahansa, ovat nämä narsistille hyvin tyypillisiä käytösmalleja. Tällä sivulla käymme niitä tarkemmin läpi ja avaamme samalla, mikä on narsisti, mitä narsismin muotoja on olemassa ja miten tätä persoonallisuushäiriötä voidaan hoitaa.
Mikä on narsisti?
Narsisti on henkilö, jolla on vahvoja itserakkaita piirteitä. Hän korostaa omaa erityisyyttään, tarvitsee jatkuvaa ihailua ja tunnustusta, ja hänen on vaikea asettua toisten asemaan. Tämä käyttäytyminen voi näkyä ihmissuhteissa manipulointina ja empatiakyvyn puutteena.
Narsisti voi ilmetä eri tavoin: jotkut hakevat huomiota avoimesti, toiset piilottelevat itsekeskeisyyttään. Yleistä on tarve hallita muita ja suojella omaa itsetuntoa. Vaikka käyttäytyminen voi olla haitallista ympäristölle, narsisti itse usein kokee olevansa oikeutettu toimintaansa.
Mikä on narsisti & narsistin piirteet
Narsistinen persoonallisuus voi ilmetä monin eri tavoin arjessa ja ihmissuhteissa. Tyypillisimpiä piirteitä ovat esimerkiksi seuraavat:
- Ylimielisyys ja empatia: Ylimielisyys ja halveksiva käytös muita kohtaan on hyvin yleistä narsistin kohdalla. Tällainen henkilö ei myöskään pysty asettumaan toisen saappaisiin ja tarjoamaan siten empatiaa esimerkiksi toiselle vaikeissa tilanteissa.
- Kateellisuus ja manipulatiivisuus: Narsisti ajattelee muiden olevan kateellisia hänelle. Hän myös käyttää muita surutta hyväkseen saavuttaakseen omat päämääränsä ja tavoitteensa.
- Ihailu ja suuruuskuvitelmat: Narsisti uskottelee olevansa erityinen ja parempi kuin muut. Samalla hän kaipaa jatkuvaa hyväksyntää ja ihailua muilta.
- Hylkääminen ja herkkyys: Vaikkakin itsevarmuutta piisaa, narsisti reagoi todella voimakkaasti kaikkeen kritiikkiin. Hän myös pelkää todella paljon hylätyksi tulemista.
- Häpeä: Näennäinen itsevarmuus rapisee narsistin kohdalla tuon tuosta, sillä henkilö kokee usein voimakkaita häpeän tunteita.
- Aggressiivisuus: Narsismi linkittyy vahvasti väkivaltaan ja aggressioon. Tällainen henkilö ei tarvitse minkäänlaista provokaatiota käyttäytyäkseen aggressiivisesti riippumatta siitä, onko yhteiskunta kollektiivinen tai individualistinen.
- Seksuaalinen hyväksikäyttö: Koska narsistia kiinnostaa vain omien tarpeiden kokonaisvaltainen tyydyttäminen, johtaa tämä usein yllä mainittujen asioiden lisäksi myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Nämä piirteet eivät yksin vielä tee kenestäkään narsistia, mutta kun niitä esiintyy laajasti ja toistuvasti, ne kertovat persoonallisuuden tavasta hahmottaa itseä ja muita. Tällainen käyttäytyminen voi olla hyvin kuormittavaa läheisille ja näkyä erityisesti läheisissä ihmissuhteissa, joissa narsistiset piirteet tulevat kaikkein selvimmin esiin.
Narsismin muodot: 5 eri tyyppiä
Mikä on narsisti? Tähän kysymykseen ei ole aina niin helppo vastata, koska narsismi voi näyttäytyä hyvin eri tavoin riippuen ihmisestä ja tilanteesta. Psykologiassa on kuvattu useita narsismin alalajeja, jotka eroavat toisistaan piirteidensä ja käyttäytymismalliensa perusteella.
Tässä eri narsismin muodot lyhyesti:
- Piilonarsisti: Ulospäin vaatimaton ja herkkä, mutta sisäisesti kokee erityisyyttä ja kaipaa ihailua. Loukkaantuu helposti ja kokee kritiikin uhkana.
- Julkinarsisti: Näkyvä ja avoin narsismin muoto, jossa henkilö hakee huomiota, korostaa itseään ja kaipaa jatkuvaa ihailua.
- Ilminarsisti: Korostaa omia saavutuksiaan, ulkonäköään tai asemaansa ja tarvitsee jatkuvaa vahvistusta omasta erinomaisuudestaan.
- Yhteiskunnallinen narsisti: Hakee valtaa ja vaikutusvaltaa yhteiskunnallisissa rooleissa, esiintyy usein karismaattisena mutta tavoittelee ensisijaisesti omia etujaan.
- Pahaa tahtova narsisti: Käyttäytyy kylmästi, hallitsevasti ja jopa vahingoittavasti, nauttien toisten kontrolloimisesta ja alistamisesta.
Narsismin historia
Nyt tiedät, mikä on narsist ja mitä eri narsismin tyyppejä on olemassai. Tiedätkö kuitenkaan, mistä kyseinen käsite on peräisin?
Narsisti-sanan juuret juontavat Narkissokseen, kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvään komeaan ja uljaaseen nuorukaiseen. Ennustuksen mukaan Narkissos ei eläisi vanhaksi, jos näkisi kuvansa.
Täysin näkymättömäksi kirottu Ekho-nymfi yritti lähennellä Narkissosta, mutta hän torjui kaikki lähentely-yritykset. Ja täysin sattumalta eräällä metsästysretkellä Narkissos näki kuin näkikin kuvansa lähteestä, ja lopulta rakastui omakuvaansa.
Tämä kuva ei kuitenkaan antanut hänelle vastakaikua, ja lopulta nuorimies nääntyi lähteelle. Narkissosta etsimään tulleet henkilöt löysivät lopulta lähteen reunalta ainoastaan viehätystä, haurautta ja katoavaisuutta symboloivan valkonarsissin.
Narsismi-käsitteen voidaan myös katsoa aluksi tulleen psykoanalyysin käsitteistöön Sigmund Freudin kirjoituksen, “Johdatus narsismiin” (1914), kautta. Kyseisessä kirjoituksessa Freud mainitsee, ettei hän ole termin keksijä vaan hän on lainannut sen Paul Näckeltä.
Varsinainen narsistinen personallisuustyyppi tuli kuvatuksi Freudin toimesta vuonna 1931, ja nimenomaan tätä pidetään ensimmäisenä virallisena narsistisen persoonallisuushäiriön kuvauksena.
Mikä on narsisti? – Elämä narsistin kanssa
Olipa kyseessä sitten työkaveri, esihenkilö, ystävä tai puoliso, on elämä narsistin kanssa kaikin puolin kuluttavaa, stressaavaa, haastavaa ja väsyttävää. Miten tästä sitten selviää? Tässä muutamia vinkkejä:
- Selkeät rajat: Aseta mahdollisimman selkeät ja selvät rajat itsellesi ja toiselle osapuolelle. Ole jämäkkä ja kerro konkreettisesti, mitä voi ja ei voi tehdä – ja mitä tapahtuu, jos näitä rajoja ei kunnioita.
- Itsestä huolehtiminen: Stressi ja väsymys iskevät varmasti jossain kohtaa päälle narsistin vaikutuspiirissä, joten käytä kaikki mahdolliset tilaisuudet hyväksi tehdäksesi asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi ja joista saat voimaa. Muista myös nähdä ystäviäsi, urheilla ja nukkua riittävästi.
- Apu: Jos ihmissuhde alkaa mennä liian kuormittavaksi tai et saa pidettyä enää itsestäsikään huolta, kannattaa käydä juttelemassa asiasta ammattilaisen kanssa tai hakea vertaistukea. Puhuminen helpottaa ja vertaistuen kautta huomaat, ettet ole asian kanssa yksin.
- Etäisyys: Mikäli et voi narsistin seurassa oikeasti hyvin, eivätkä mitkään yllä olevista asioista auta, kannattaa sinun ottaa suosiolla runsaasti etäisyyttä sekä oman turvallisuutesi että hyvinvointisi vuoksi.
Jos mikään yllä mainituista asioista ei auta, ole valmis katkaisemaan yhteydet kokonaan. Tämä voi tuntua aluksi pahalta, mutta oikeasti siitä on vain hyötyä.
Narsismin hoito
Narsismin hoito on usein vaikeaa, sillä narsisti itse ei koe tarvitsevansa apua. Usein hoitoon hakeudutaan vasta, kun ihmissuhteet kärsivät tai mieliala laskee. Pitkäkestoinen psykoterapia voi auttaa ymmärtämään omia toimintatapoja, vahvistamaan empatiakykyä ja rakentamaan realistisempaa minäkuvaa.
Vaikka persoonallisuutta ei voida täysin muuttaa, hoidolla voidaan vähentää haitallisia käyttäytymismalleja ja löytää terveempiä keinoja vuorovaikutukseen. Myös läheisten tukeminen ja vertaistuki ovat tärkeitä, sillä narsistinen käyttäytyminen kuormittaa usein koko ympäristöä. Pienetkin muutokset voivat helpottaa sekä narsistia että hänen läheisiään.
Tässä selitys siitä, mikä on narsisti. Jos haluat tutustua nuorisoslangiin, katso sivuiltamme seuraavaksi mikä on sigma!